Eduskunta hyväksyi 18.12. äänestysten jälkeen Vanhasen hallituksen pyytämät valtuudet myydä valtiolta suurten teollisuusyhtiöiden kaikki osakkeet. Kokonaan hallitus voi luopua Kemira Oyj:n, Outokumpu Oyj:n ja Rautaruukki Oyj:n osakkeista. Aiemmin eduskunta on Lipposen hallituksen voimin antanut myyntivaltuudet Metso Oyj:n ja Stora Enso Oyj:n kaikille osakkeille, mutta myynti ei ole toteutunut.

Myyntivaltuudet eivät velvoita myyntiin, mutta kun hallitus pyysi ja sai eduskunnalta valtuudet, on odotettavissa, että niitä myös käytetään. Kun kaikki myydään, päätösvalta siirtyy uusille omistajille. Sen jälkeen eduskunnalla ei enää ole minkäänlaista otetta näihin yhtiöihin.

Tärkeitä työllistäjiä maakunnissa

On selvää, että pörssiyhtiöissä valtio ei osakeomistajana voi sanella avoimilla markkinoilla toimivan yhtiön ratkaisuja. Merkittävän omistajan ei kuitenkaan tarvitse katsella sivusta tärkeitä päätöksiä. Hallitus kirjoittikin esityksensä perusteluissa, että valtio käyttää muodollisesti päätösvaltaansa vain yhtiökokouksissa, mutta yhdenkään yhtiön hallitus ja toimiva johto eivät tee tärkeitä ratkaisuja keskustelematta niistä epävirallisesti merkittävien omistajien kanssa. Valtion omistuksella on merkitystä.

Mainituilla viidellä pörssiyhtiöllä, joissa valtiolla on yhä 10-37 prosentin omistusosuus, on erittäin tärkeä merkitys maakunnissa työllistäjinä, raaka-aineiden jalostajina, elinvoiman turvaajina ja lisäksi huoltovarmuuden turvaajina. Lisäksi ne maksavat valtiolle huomattavat osinkotulot. Alue- ja työllisyyspoliittiset vaikutukset ovat siis suuret. Kansalle ne ovat ns. presidentti Kekkosen perintöä, jota ei pitäisi tuhota.

On ymmärrettävää, että kokoomus, jonka ministerillä on valtion omistajaohjausasiat hallussaan, haluaa myydä valtion yhtiöt yksityisen voitontavoittelun piiriin. Sen sijaan on ideologisesti käsittämätöntä, että Vanhasen hallitus yhtä kansanedustajaa lukuun ottamatta halusi yksimielisenä runnoa myyntivaltuuspäätöksen kiireellä läpi eduskunnassa. Maakuntien työpaikat ja elinvoimaisuus saivat väistyä kvartaalikapitalismin paineiden edessä.

Esitin talousvaliokunnassa, että valtio pitää viidessä teollisuusyhtiöissä sekä runkoverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä vähintään 10 prosentin omistusosuudet. Se takaisi vaikutusvaltaa yhtiöiden päätöksenteossa muun omistuksen hajaantuessa. Samalla se mahdollistaisi jonkin verran myyntiä, jolloin valtio saisi varoja mm. tieverkon parantamiseen sekä uuden yritystoiminnan edistämiseen. Esitykseni kaatui hallituspuolueiden jyrkkään vastustukseen, koska ne halusivat täydet myyntivaltuudet. On suuri vaara, että valtion yhtiöt siirtyvät amerikkalaisten eläkesäätiöiden ja venäläisten uusrikkaiden omistukseen. Siitä ei hyvä seuraa.

Edes Stora Enson kannattavien tehtaiden alasajo ei kääntänyt hallituspuolueiden maakuntakansanedustajien suhtautumista valtion omistajuuden tärkeyteen. Stora Enso olisi syytä vetää pois pörssistä, jolloin sen toiminnassa voitaisiin selkeästi painottaa alue- ja työllisyysperusteita nykyisen kylmän rahastuksen sijaan.

Myös joidenkin muiden yhtiöiden osalta pitäisi harkita samaa. Valtion tulee ottaa uudelleen aito vastuu alue- ja työllisyyspolitiikasta koko maan alueella.

Toimi Kankaanniemen kirjoitus Keskisuomalaisessa 27.12.2007