Valtio käytti perusväylänpitoon rahaa vuonna 2008 yhteensä 970 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa oli 977 miljoonaa euroa.  Tälle vuodelle hallitus esitti ja eduskunta myönsi vain 888 miljoonaa euroa. Leikkaus viime vuodesta on siten lähes 100 miljoonaa euroa. Määrärahasta maksetaan kaikkien väylien kunnossapito ja hoito. Näihin kuuluu myös alemmanasteisen tiestön parantaminen, johon valitettavasti varoja ei riitä.

Keski-Suomessa on poikkeuksellisen paljon heikkokuntoisia alemmanasteisia tieosuuksia ja siltoja, joi-den kunnostamisella on kiire. Monet tieosuudet ovat vuosia, jopa vuosikymmeniä, odottaneet rahoitusta. Lähes jokaisessa kunnassa on näitä tiekohteita.

Kunnostuksen lykkääntyminen aiheuttaa käyttäjille harmia ja kustannuksia ja tukahduttaa alueen elinkei-notoimintoja. Myös turvallisuusriskit kasvavat. Kun tiet ja sillat joskus on pakko kunnostaa, se tulee erit-täin kalliiksi. Maakuntatasolla ELY-keskuksen liikennevastuualue on mahdottoman edessä. Se saa syy-tökset heikosta tiestöstä, mutta sillä ei ole varoja tehdä riittäviä parannuksia. Talvihoito ja kelirikon vaa-timat turvallisuustoimetkin saattavat toteutua hitaasti.

Syy tienpidon ja kunnostuksen puutteisiin on Helsingissä. Budjettimäärärahan leikkaus kiristää entises-tään mahdollisuuksia tienpidon tason nostamiseen. Kokonaismääräraha on riittämätön. Toinen ongelma on liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston varojen kohdentaminen maakunnittain. Keski-Suomi ei siinä ole pärjännyt oikeudenmukaisella tavalla. Keski-Suomi on läpikulkumaakunta, jossa myös alemmanasteisen tiestön käyttäjinä ovat muita maakuntia enemmän alueemme ulkopuoliset ajoneuvot.

Valtakunnan tasolla tulisi parin vuoden ajaksi pääkaupunkiseudun tavattoman kalliit liikennehankkeet keskeyttää ja varat ohjata alemman tieverkon parantamiseen. Tämä antaisi tärkeän piristysruiskeen maa-kunnille. Valitettavasti edes nykyisellä hallituksella ei kuitenkaan ole tähän halua ja valmiutta.

On kohtuullista edellyttää, että kahden ministerin maakuntana Keski-Suomen osuus tierahoituksesta nou-sisi nykytasoa tuntuvasti korkeammaksi. Pysyvä osuuden korotus ratkaisisi ongelmia vähitellen. Kun el-vytystä on syytä edelleen jatkaa, tulee näitä työllisyysperusteisia varoja saada Keski-Suomeen aiempaa tuntuvasti enemmän. Työttömyys maakunnassa on maan korkeimpia, joten panostukselle on myös tässä mielessä vahvat perusteet.

Keinoja Keski-Suomen tiestön parantamiseen on. Kysymys on maan hallituksen valmiudesta tehdä tasa-puolisuutta ja oikeudenmukaisuutta parantavia valintoja.

Toimi Kankaanniemi
Kansanedustaja, kd

(Nettikolumni Radio Keski-Suomi 8.4.2010)