Keskusrikospoliisi, oikeuskansleri, verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus, Raha-automaattiyhdistys, Valtion asuntorahasto ARA, Kuntien eläkevakuutus, Finnvera. Nämä viralliset tahot aloittivat puoli suotta sitten viime eduskuntavaalien rahoitusepäselvyyksien tutkinnat. Osa on päättynyt, mutta mm. KRP ja oikeuskansleri jatkavat yhä. Kohteena ovat kytkennät, jääviydet ja talousrikosepäilyt, joiden osalta tutki-taan mm. pääministerin ja hänen puolueensa sekä sitä lähellä olevan säätiön sekä muutamien kansanedus-tajien toimet. Rikostutkinta on äärimmäisen vakava asia tällä tasolla.

On uskomatonta, että keskusrikospoliisin ja oikeuskanslerin rikosepäilytutkimukset eivät ole johtaneet poliittisiin seurauksiin. Vain muutama virkaero on nähty. Kaikissa muissa demokraattisissa maissa halli-tus, jonka 11 ministeriä olisi ottanut vastaan epämääräistä vaalirahaa ja useat rikkoneet lakia sen ilmoit-tamatta jättämisellä, olisi jo entinen. Edes pääministeri ei selvittänyt sitä, että kysymyksessä voisi olla jopa rahanpesuvarat tai niillä voisi olla sopimattomia kytkentöjä. Näitä tutkitaan ja mahdolliset tuomiot antaa oikeuslaitos. Poliittinen luottamus sen sijaan punnitaan eduskunnassa. Suuri joukko hallituspuoluei-den kansanedustajia sai samaa vaalirahaa ja jätti sen ilmoittamatta. Tämäkö lienee selitys siihen, että hal-litus yhä istuu paikallaan?

Rahan välittäjän, Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n (KMS), johtohenkilöissä on aiemmin talousrikok-sista tuomittuja. Pääministeri päästi heidät kuitenkin hallitusneuvotteluihin asti kännykkänsä välityksellä. Liikemiehet pyrkivät ajamaan omia etujaan mm. kaavoitus-, tehdas- ja kauppakeskushankkeissa, joihin korkeimmalla poliittisella tasolla on vaikutusmahdollisuuksia. Kytkennät selvinnevät tutkimuksissa. Suo-men maine maailmalla korruptiovapaana maana on kuitenkin Vanhasen hallituksen aikana romahtanut.

Konkurssiin ajautuneet Nova-yhtiöt jakoivat nykyisten hallituspuolueiden edustajille ne rahat, jotka sen olisi kuulunut maksaa veroina valtiolle. Kansa kärsii tappiot. Liikemiehet saivat rahoillaan haluamansa nykyisen hallituksen, joten se tavoite onnistui. Kansanvalta ja hallituksen uskottavuus hävisivät.

SAK, STTK, Akava, MTK ja EK sekä niiden alue- ja paikallisjärjestöt tukevat kansanedustajaehdokkaita ja puolueita. Tämä on hyväksyttävissä siksi, että nämä järjestöt edustavat laajaa jäsenistöään toisin kuin KMS, joka ajoi puhtaasti muutaman yksityisen suurliikemiehen etuja. Ay- ja muiden järjestöjenkin vaali-rahoitus pitää säätää julkiseksi. Sen tulee täyttää tasapuolisuuden vaatimukset. On tärkeää, että äänestäjä tietää, ajaako ehdokas jonkin järjestön vai koko kansan etuja. Valitettavasti on niitäkin kansanedustajia, joille vaalirahoittajan edut ajavat kansan etujen edelle.

On tärkeää muistaa, että vaalirahasotkun synnytti vain Keskusta, jonka puoluetoimistossa KMS perustet-tiin ja jonka työntekijät olivat sen toiminnassa mukana. Kokoomuslaisia on myös sotkussa osallisena. Vasemmistopuolueilla on ay-vaalirahavirtojen avaamisessa työmaa, mutta niitä ei keskusrikospoliisi sen-tään tutki. Rkp toimii ruotsinkielisten verovapaiden säätiöiden rahoilla. Muut puolueet eivät ole sotkuissa osallisina, vaikka joutuvat syyttään siitä kärsimään. Omalta osaltani voin todeta, että kuusissa eduskunta-vaaleissani olen tullut valituksi enimmillään 1000 euron yksityisellä vaalirahatuella.

Eduskunta käsittelee parhaillaan vaalirahoituslakia. Se on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Kokoo-mus esti kampanjakaton säätämisen eivätkä Keskusta ja Vihreätkään sitä näytä halunneen. Tämä tosin selviää tulevassa äänestyksessä. Selkeä kampanjakatto palauttaisi kansanvallan nykyiseltä epämääräisen rahan vallalta. Luottamus kansanvaltaan ja poliitikkojen rehellisyyteen on palautettava.

Toimi Kankaanniemi
Kansanedustaja, kd
Keski-Suomi

(Keskisuomalainen, 20.4.2010)