Syntymäaikaansa ja -paikkaansa, vanhempiaan ja sukulaisiaan ei voi kukaan valita. Asuinpaikkansa, puolisonsa ja ystävänsä voi. Oma syntymäpaikkani oli melko vauras, elävä maalaiskylä Länsi-Suomessa. Sieltä maalaispaikasta sai hyvät ja turvalliset peruslähtökohdat, vaikka sota-ajan pitkä varjo vielä leijui seudun yllä. Vahva kristillinen usko voimisti kodin ilmapiiriä. Kiitollisuus on yhä syvä.

Opiskeluvuodet armeijan jälkeen veivät Tampereelle ja Turkuunkin. Mutta sitten elämä asettui taas maaseudulle. Nykyinen asuinpaikka on puhdasta, metsäistä maalaiskylää. Kasvavaan ja vireään Jyväskylään on matkaa alle 30 km. Maaseutu on mainio asuinpaikka. Rauhaa, luontoa, sopivasti elämää.

Työmatka on pitkä. Aivan tasan 300 km kotipihasta Arkadianmäelle. Mutta sekin taittuu kätevästi noin 1,5 tunnissa lentäen. Hiilijalanjälkeä tulee, valitettavasti. Työpaikka on Suomen vilkkaimman kadun varrella. Elämä muodostuu tasapuolikkaista: kolme yötä ja neljä päivää Helsingissä, neljä päivää ja kolme yötä maalla kotona. Viikottainen mainio tasapaino. Ja mitä onkaan loma-aika Järvi-Suomen sydänmailla järven rannalla. Elämä on.