Tänään on 30. heinäkuuta 2010

Kuntien tervehdyspuhe veteraanipäivän juhlassa Jyväskylässä 27.4.2008
"Vapaus muistaa"


Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit
Hyvä juhlayleisö

Minulla on ilo ja kunnia tämän arvokkaan juhlan järjestävien kuntien edustajana ja Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtajana esittää teille lämmin tervehdys ja toivottaa teille kaikille hyvää veteraanipäivää.

Rovasti Väinö Havas, Kivijärven kirkkoherra ja kansanedustaja kuvasi runossaan "Testamentti pojalleni" tuntojaan seuraavasti:

"Tänä aamuna, poikani, lähden
kohti tuskien rintamaa,
Sinun äitis ja veljies tähden
minut kutsuvi isänmaa"

Te, arvoisat veteraanit, lähditte silloin, ette oman etunne tähden, vaan ennen kaikkea meidän tulevien sukupolvien ja koko kansamme tähden. Te lähditte tuskien rintamalle, kun isänmaa oli vaarassa. Suomi pelastui ja selvisi itsenäisenä pitkistä ja raskaista vuosista. Uhraukset olivat äärimmäisen raskaat. Olemme tänään kiitollisia, että meillä on "vapaus muistaa" kuten tämän vuoden veteraanipäivän tunnus kuuluu.

Tänään te veteraanit ja koko sodan aikainen sukupolvi nautitte kaikkien kansalaispiirien arvostusta ja kunnioitusta. Sen te olette ansainneet.

Hyvä juhlayleisö

Perimmäinen vastuu kaikkien Suomessa elävien hyvinvoinnista, palveluista ja turvasta on valtiolla. Oikeutemme ja velvollisuutemme turvataan perustuslaissa. Eduistamme määrätään muussa lainsäädännössä. Käytännön hyvinvointipalveluista kuitenkin päätetään kunnissa. Meillä kuntapäättäjillä on velvollisuus huolehtia siitä, että te, sotiemme jo ikääntyneet veteraanit ja puolisot, saatte mahdollisimman hyvän, sanoisin täydellisen, tuen ja turvan. Valitettavasti emme ole kaikilta osin täyttäneet tehtäväämme. Yhä meillä on parantamisen varaa kuntoutus- ja palvelutarjonnassa ja muissa tarpeissa.

On totta, että Suomi on tänään vauraampi kuin koskaan. Tästä huolimatta sairaanhoidossa, terveydenhuollossa, omaishoidossa ja monissa etuuksissa on yhä puutteita. Vieläkään ei ole myöhäistä säätää eduskunnassa laki, jolla sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa etuuksista, koti- ja muista palveluista, omaishoidosta, asuinoloista ja kuntoutuksesta säädettäisiin. Tällainen veteraanilaki olisi paikallaan, jotta saisimme kaikille kunniakansalaisillemme tasavertaisen ja arvokkaan kohtelun asuinkunnasta riippumatta.

Arvoisat kuulijat

Kunnallishallinto elää vahvaa murrosta. Täällä Jyväskylän seudulla tehdään historiaa, kun ensi vuoden alussa syntyy uusi Jyväskylä. Kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyvät. Uskon, että tämä erittäin tärkeä hanke antaa koko seudulle entistä vahvemmat edellytykset ja mahdollisuudet kehittyä - ei vain hetkellistä sykäystä, vaan pysyvästi. Toivotan menestystä uudelle Jyväskylälle!
                 
Jyväskylän seudulla kuntien välinen laaja ja tasavertainen yhteistyö on ollut vuosien ajan esimerkillistä. Se on perinne, joka velvoittaa meitä edelleenkin niin tärkeässä elinkeinopolitiikassa kuin muussakin. Kolmen kunnan yhdistymisen jälkeenkin seudullemme jää lukuisa joukko itsenäisiä kuntia. Kuntarajat eivät saa merkitä palvelujen heikkenemistä missään kunnassa. Erityistä huolta ja yhteistä vastuuta meidän on kannettava sosiaali- ja terveyspalveluiden tasosta ja riittävyydestä kaikissa kunnissa seudullamme. Veteraaneille ja kaikille ikääntyneille ne ovat ensiarvoisen tärkeitä. Niiden taso kertoo arvoistamme. Ihmisarvo on aina pantava markkina-arvon edelle. Ketään emme saa jättää.

Viimeaikainen kuntien välinen eriytyminen on huolestuttavaa. Jyväskylän seudulla kehitys on melko tasaista, mutta koko maassa näin ei ole. Korkeimman kunnallisen tuloveroprosentin kunnissa palvelut heikkenevät nopeimmin. Tällainen kehitys on käännettävä tasa-arvoisempaan suuntaan.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Arvoisa juhlayleisö

Presidentin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kirjoitti aikanaan, että "sanamme voimme valita, tekomme voimme harkita, mutta tunteemme kulkevat omia teitään". Kunpa aina osaisimme valita sanamme ja harkita tekomme, niin voisimme olla hyviä lähimmäisiä ja kaikki olisimme onnellisempia. Tunteemme todella kulkevat omia teitään. Uskon, että tässä juhlassa monen tunteet kulkevat menneissä, jo kauas jääneissä tapahtumissa. Toivon kuitenkin, että jokaisen elämässä tänään olisi rauha, lepo ja kiitollisuus. Niitä voimme myös sanoillamme ja teoillamme edistää.

Alussa lainaamani rovasti Väinö Havas, joka ainoana kansanedustajana itse koki sankarikuoleman jatkosodan ensimmäisten viikkojen aikana, jatkoi runossaan "Testamentti pojalleni" seuraavasti:

"Minut kerran kun kantavat luokses,
risti sormes ja ole mies.
Kävi, poikani näin Sinun vuokses,
minä viitoitin miehen ties."

Te veteraanit turvasitte meille itsenäisen ja vapaan isänmaan. Se on ollut ja on yhä hyvin arvokas koko kansallemme. Me sotien jälkeen syntyneet olemme saaneet teiltä perintönä vapauden ja hyvinvoinnin sekä rauhan ja vahvat arvot. Näistä haluan omasta sekä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen ja Uuraisten kunnan puolesta lausua teille tänään, kansallisena veteraanipäivänä 2008, lämpimän kiitoksen. Toivotan kaikille Jumalan siunausta.

Toimi Kankaanniemi

 
Puhe Keski-Suomen Liikunta ry:n lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuen
julkistamistilaisuudessa

Jyväskylä 11.12.2007 klo 18.00


Arvoisat urheiluseurojen edustajat
Keski-Suomen Liikunnan edustajat
Hyvät naiset ja herrat

Vanha suomalainen sananlasku sanoo viisaasti, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Tänä iltana saamme yhdessä edistää nuorten oppimista liikuntaan ja urheiluun ja niiden ohessa terveisiin elämänta-poihin. Näihin tarkoituksiin Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry ovat osoittaneet tukivaroja yhteensä 452 000 euroa. Keski-Suomi on saanut osuutensa, joka meillä on hetken kuluttua ilo jakaa ja teillä varmasti vielä suurempi ilo ottaa vastaan.

Tuon terveiset teille suoraan eduskunnasta, jossa on vuoden kiireisin aika. Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely on aivan loppusuoralla. Parhaillaankin täysistunnossa käsitellään budjettiin kuuluvia lakeja ja palaan tänä iltana vielä takaisin sinne ”sorvin ääreen”.

Koko syksyn ajan olemme vääntäneet kättä veikkausvoittovarojen käytöstä ensi vuonna. Hallitus esitti budjettiehdotuksessaan, että aiemmin varsinaisista budjettivaroista eli verovaroista rahoitettujen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tilakustannusten avustukset ja Kansallisteatterin peruskorjauslainojen hoitokustannuk-set ensi vuonna rahoitettaisiin veikkausvoittovaroista. Yhteensä kysymys oli noin 21 miljoonan euron siirrosta veikkausvoittovarojen varsinaisilta edunsaajilta eli tieteeltä, taiteelta, liikunnalta ja nuorisotyöltä valtion varsinaisen budjetin katteeksi.

Eduskunnassa tämä hallituksen esitys sai tyrmäyksen. Hallitus ja ministerit taipuivat. Nyt on varmaa, että veikkausvoittovaroja ei käytetä valtion rakennusten kiinteistönpitoon, joka kuuluu varsinaisen budjetin sisällä rahoitettavaksi. Näin eduskunta käytti valtaansa, eikä mm. liikunta kärsi kohtuuttomia menetyksiä. Noin 3,6 miljoonaa euroa palautuu liikunnan määrärahoihin. Tämä summa merkitsee sitä, että liikunnan rahoitus kasvaa suunnilleen yleistä kustannustasoa vastaavasti. Reaalista kasvua ei valitettavasti tämäkään merkitse. Kirjastojenkin rahoitusta Veikkauksen tuotolla supistetaan edelleen, mikä lisää liikkumavaraa veikkausvoittovarojen jaossa.

Mainitsemaani määrärahakiistaan liittyi se vakava näkökohta, että Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen rahapelien yksinoikeusjärjestelmä ja rahapelien järjestämiseen liittyvä päätöksenteko on aika ajoin uhattuna EU:n taholta.

Kuluneen syksyn aikana eduskunnassa oli käsittelyssä myös EU:n valkoinen kirja urheilusta. Siinä ei ole Suomen kannalta mitään erityisen hankalaa, mutta meidän on jatkuvasti tarkoin huolehdittava siitä, että emme anna minkäänlaisia viitteitä tai perusteita siihen, että rahapelijärjestelmämme rikkoisi EU:n kilpailu- tai valtion tukisäännöksiä. Nykyjärjestelmää on suojeltava eikä ulkomaisia rahastajia pidä päästää rahapelikentillemme.

Syksy osoitti, että eduskunnan suhde urheiluun ja liikuntaan on vahvan myönteinen. Meitä puolestapuhujia on selkeä enemmistö viime keväänä valittujen kansanedustajien keskuudessa.


Arvoisat kuulijat

Suomen kansa ikääntyy ja harmaantuu. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat siirtyvät ansaituille eläkepäiville. Toisaalta neljän viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana syntyneet pienet ikäluokat ovat tai tulevat työelämään. Kymmenen seuraavan vuoden aikana työelämästä poistuu yli 500 000 henkeä. Työelämään tulee huomattavasti vähemmän uusia henkilöitä kuin sieltä poistuu.

Sekä eläkkeelle siirtyvien että nousevien sukupolvien fyysinen ja henkinen kunto ja vireys ovat äärim-mäisen tärkeitä lähitulevaisuuden asioita. Mitä vähemmän meillä on hoidettavia senioreita ja mitä enemmän hyväkuntoisia lapsia ja nuoria, sitä helpommin selviämme tulevista työvoima- ja taloudellisista haasteista. Tästä seuraa aivan yksiselitteisesti se, että meidän on tehtävä kaikki mahdollinen koko väestön kunnon ylläpitämiseen ja kohottamiseen.

Keskeistä on lasten ja nuorten liikuntaharrastusten ja -mahdollisuuksien sekä innostuksen parantaminen. Liioittelematta voinee sanoa, että se on meidän jokaisen elämän kysymys. Tarvitsemme lisää nuoria hoitajia, emme nuoria hoidettavia. Tutkimuksista tiedämme, että liikuntamahdollisuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, mutta ylipainoisten lasten määrä on kasvanut. Internet - niin hyvä kuin se onkin - on liian mo-nen lapsen ja nuoren, erityisesti pojan, vapaa-ajan täyttäjä. Liikuntaa on liian vähän ja se on yksipuolista. Sen puute vaikuttaa myös oppimiseen, sosiaaliseen elämään ja kehitykseen. Liikuntaa ja urheilua edistämällä jo nyt erinomaiset Pisa-tutkimustulokset kaunistuisivat edelleen.

Parhaillaan Keski-Suomenkin kunnissa pohditaan vakavia tulevaisuuden kysymyksiä. Menemättä niihin syvemmin totean, että meidän kuntapäättäjien on syytä huolehtia lasten ja nuorten hyvien harrastusmah-dollisuuksien turvaamisesta kaikkialla ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tuki urheiluseuroille, kohtuulliset maksut tilojen käytöstä, panostukset monipuolisten lajien edellyttämiin rakenteisiin, henkilöstöön, koulutukseen ja liikuntamyönteiseen ilmapiiriin on ensiarvoista. Mutta kunnat eivät näihin kykene ilman sitä arvokasta panosta, jonka urheiluseurat antavat talkoohengessä ja pyyteettömästi. Kiitän tästä teitä jokaista eri tasoilla ja tehtävissä toimivaa. Te teette arvokkaampaa työtä kuin ehkä osaamme aina ajatellakaan.


Hyvä liikuntaväki

Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry ovat siis osoittaneet kuluneen syksyn aikana urheiluseurojen haettavaksi avustukset lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan kehittämiseen. Rahaa oli haettavissa ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämiseen, lasten ja nuorten seuratoiminnan laadun kehittämiseen sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kaikki ovat tärkeitä ja keskeisiä tavoitteita. Tukea haki koko maassa yli 1100 seuraa. Määrä on hieno osoitus aktiivisuudesta ja vahvasta halusta kehittää erityisesti lasten ja nuorten toimintaa.

Minulla on mieluinen tehtävä kertoa teille, että Keski-Suomen osalta tukea on myönnetty 19 seuralle varsin monipuolisiin tarkoituksiin edellä mainitsemieni pääotsikoiden mukaisesti. Uskon, että myönnetyt varat koituvat maakunnassamme lasten ja nuorten parhaaksi. Kiitän omasta puolestani jokaista seuraa aktiivisuudesta ja kannustan kaikkia mukaan yhä tiiviimpään toimintaan rakkaan isänmaamme ja sen nuorison parhaaksi. Parhaimmat onnittelut tuen saajille! Muistakaa: Rahalla ei tee mitään, jos rahalla ei tee mitään! Kiitos!

Toimi Kankaanniemi

© Toimi Kankaanniemi. Powered by ToimiSait 2.0.